Ensimmäinen cockerini oli nimeltään Rockhouse Delilah "Mira", joka tuolloin toimi teinitytön harrastuskoirana.
Kantanarttuni oli Mooselake's Cocochanelko "Aikku", jonka isä oli Nina Kauhasen, kennel Northworth, Argentinasta tuotu Vuoden 2005 Maailmanvoittaja C.I.E SE MVA AR MVA UY MVA MV-05 PMV-09 V-09 Corralet Indian-Savage "Indian".
Hankimme vuosina 2008 ja 2012 Aikun kasvattajan Helena Ravolaisen kanssa yhteisomistukseen Nina Kauhaselta, kennel Northworht kaksi aikuista urosta lähinnä omaan pienimuotoiseen jalostuskäyttöön.
Ensimmäinen musta uros Northworth Juggernaut of War "Colin" oli alkuun sijoituskoira, mutta riittävien astutusten myötä siirtyi Hellun ja minun omistukseen. Colinin isä on Woodman Black Petrs ja emänä niin ihastuttava Northworth Madam's Match. Colinin luonne oli hieno ja sitä ei mikään tai kukaan saanut hermostumaan. Colin on jo enkelikoirana, se jouduttiin saattamaan sateenkaarisillalle 8.11.2015 tapaturmaisen selkärankatyrän (välilevynpullistuma) vuoksi.
Blueroan haave toteutui vuonna 2012, kun ostimme Helena Ravolaisen kanssa yhteisomistukseen blueroan uroksen Northworth Jacket of Jaeger "Jose". Josella oli hieno luonne, iloinen hännänheiluttaja kaikille, joka menestyi näyttelyissäkin erinomaisesti, sertit ja cacibit oli hankittu ja kerran se oli myös kaikkien rotujen näyttelyn kaunein koira. Ulkomailta Jose saavutti myös cacibeja. Valitettavasti Jose ei rakastanyt uimista ja näin taipparit jäivät suorittamatta ja vaadittavat valionarvot vahvistamatta. Jose lähti sateenkaarisillalle 9.9.2016 vaikeiden virtsaamisvaivojensa vuoksi.
Kotona hännänheiluttajana toimivat Lotan (F-D Let's Go Laidna), jonka isä on Jose ja emänisä Colin sekä Lotan 2020 syntynyt blueroan värinen Mosku (F-D Let's Go Nohkki. Lotan äiti on kasvattini Sari Airaksisen kennel Pihka Pahkan kantanarttu "Salsa" F-D Let's Go Helen. Joten sukujuuret ovat vankasti kotoa ja ominaisuudet alkavat olla tuttuja.
Touhuan cockereiden kanssa monenlaista, käyn näyttelyissä aika pienimuotoisesti, sitäkin ahkerammin kylläkin kehänlaidalla seuraamassa ja valokuvaamasssa koiria. Olemme testanneet pentusten taipumuksia mm. pentutapaamisissa, jossa vedämme verijälkeä tai hirvensorkkaa, uimme sorsanraadon perässä jne.. Cockeripentueet löytyvät TÄÄLTÄ
Omatoimiset pentutestaukset aloitimme Lotan ja Bigin pentusilla vuonna 2018. Testauksilla toivon saavani lisäkokemusta koiraharrastukseeni oppiakseni lukemaan paremmin pentuja ja ennustamaan minkälaisia niistä voisi kasvaa aikuisena. Toivon myös testien auttavan valitsemaan pentusille mahdollisimman sopivat kotipesät. Käytän amerikkalaista Volhardsin sekä kennel Chic Choix pentutesteja sopivasti yhdistettynä apunani. Kerron kokemuksistani sitten myöhemmin.
Suomenajokoirien kasvattajaksi minua ei voi tituleerata, vaikkakin olen touhunnut koko ikäni ajokoirien parissa myös järjestötasolla. Olen edelleen vankkumaton ajokoiraharrastaja ja rodun vankkumaton ihailija. Ensimmäisen oman suomenajokoirani ostin jo vuonna 1980. Muutama ns. "kokeilupentue" syntyi 1980-luvulla, ne löytyvät täältä ja täältä, josta ei ole kehumista.
Sakusukujen juuret tulevat Mikko Nissisen Saksasta tuodusta FIN KVA, FIN MVA Dachs vom Hungergraben nimisestä uroksesta. Ensimmäinen pentue oli linjattu tiukasti tähän urokseen. Pentueesta valikoitui kaksi narttua jatkamaan sukua kenneliini Fin kva&mva Fyr-Dane Jagd-Solaré ja Fin kva Fyr-Dane Jagd-Secrethope. Nämä kaksi narttua toimivat kantanarttuina Fyr-Dane ja Soidinvuoren-kennelin koirille. Vuonna 1994 syntyi ensimmäinen ja vuonna 2009 viimeinen sakupentue kenneliini, tähän viimeiseen valitsin Saksasta tuodun FIN KVA-L FIN KVA-M FIN MVA FI KVA-V Cox von der Kaiserwiese.
Pentueet löytyvät täältä, Soidinvuoren kasvatit täältä
Ensimmäinen tanskandoggini oli syntynyt vuonna 1981, Great-Golden's Elzalady "Elsa". Varsinainen kennelini kantanarttu oli kuitenkin Katamarin Bessame Mucho " Lilli", joka menehtyi 5 vuotiaana vatsalaukunkiertymään. Nimiini syntyi kaikkiaan kuusi tanskandoggipentuetta. Valitettavasti rodun tuolloinen huono luonne- ja terveystilanne ei motivoinut minua jatkamaan tanskangoddien kasvatustyötä. Viimeinen tanskandoggini Fyr-Dane Dartman lopetettiin luonnevian vuoksi. Pentueet löytyvät täältä. Mutta alati sydämeni pomppaa, kun tapaan tanskandogin, jospa jonakin päivänä vielä ostan itselleni eläkekoiraksi tanskandogin, saa nähdä.