Koiranelämää...
Olin Josen kanssa Karttulan Kennelkerhon järjestämällä MEJÄ ja VAHI kurssilla, johon sisältyi huhtikuussa pidetty teoriapäivä sekä kaksi maastopäivää, toinen oli tänään ja Mejä-osuus kesäkuussa. Aamulla kokoonnuttiin Hirvijärvelle kotaan jossa opettajamme Heikkisen Markku antoi päivän ohjeet sekä opasti jälkiasioissa. Meidät jaettiin ryhmiin ja ryhmät tekivät jäljet metsään. Markku arpoi koirakoille jäljet, eli itse tehdyille ei päästy.
Joselle valjaat päälle ja etsimään jäljen alkua, ainoa minkä tiesin etukäteen oli kahden oranssin kreppinauhan välistä jälki lähtee ja noin viisi metriä tiestä. Jose löysi nopeasti jäljen ja lähti nenä maassa etenemään jälkeä, ensimmäinen katkokulma meni oppaan mukaan hyvin, itse en tiennyt katkokulman sijainnista höykäsen pölläystä.
Toisessa kulmassa Jose päättikin läheä hirvenjäljelle, joka oli sopivasti kulkenut verijäljen yli. Huomasin itse asian melko pian ja pääsin korjaamaan. Aikamme harhailtua metsässä viimein hirvensorkkakin löytyi.
Mukava päivä ja mukava kokemus koirillekin. Tämä oli meidän ensimmäinen kosketus verijälkeen, luulenpa että harrastuksemme jatkuu Josen kanssa ....
Mukana kurssilla oli myös "Tauno", Aikun ja Colinin vajaa 14 kk vanha poika. Hyvin meni Taunollakin ja sorkka löytyi. Opettaja Markku kehuikin, että Tauno läksi jäljelle vauhdilla ja varman oloisesti. Omistaja Sanni Heinonen oli tyytyväinen Taunon eka verijälkeen. Kiitos Sanni mukana olosta, reippaasti mukaan myös Mejä jäljelle kesäkuussa.